Slogan

VESISTÖJEN KUNNOSTUS


Pyhäjärven vesistöjä on kunnostettu aktiivisesti jo vuosikymmenien ajan. Alla on raportteja viimeisimmistä hankkeista.


- Pyhäjoen ja Pyhäjärven vesistökunnostus hanke  2016 - 2018

- Komujoen Taimen hanke 2016

- Komujärven ja Komujoen kunnostushanke 2013 - 2015

 

 

 

Väliraportti 2016

1       Pyhäjoen ja Pyhäjärven vesistökunnostus

2       Pyhäjärven kaupunki                          Dnro POPELY/292/2016

 

18.10.2016 PYHÄJÄRVI

 

3       Kuvaus hankkeesta

Hankkeessa kunnostetaan Pyhäjärveä ja Pyhäjoen Kalliokosken — Niskalanlahden välistä osuutta. Pyhäjoen kunnostukseen sisältyy mm. jokiuoman ruoppausta, kalataloudellista kunnostusta ja laskeutusaltaiden/kosteikkojen rakentamista. Pyhäjärven kunnostustoimenpiteitä ovat mm. ruoppaus ja laskeutusaltaiden/kosteikkojen rakentaminen. Sinistä biotaloutta kehitetään hoitokalastuksen ja niiton osalta. Hakemuksen mukaiset kokonaiskulut ovat 736 000 €, johon haetaan ELY-keskukselta avustusta 331 000 €. Hanke on kolmivuotinen ja sen arvioitu valmistumisajankohta on 31.12.2018.

4       Hankkeen toteutus

Hanke alkoi 1.1.2016 ja sen maastotyöt alkoivat huhtikuulla 2016.

4.1      Vesikasvillisuuden niitto ja poisto

Pyhäjärven vesikasvillisuutta niitettiin heinä- elokuussa noin 40ha. Niittoja tehtiin juntti- ja kirkkoselkien alueelta, sekä suonen- emolahden väliseltä alueelta. Niitettävä kasvusto koostui pääasiassa järvikortteesta, järviruoista, palpakoista ja eri vita-lajikkeista.

 

KUVA. Kasvillisuuden niittoa Vaivionlahdella.

4.2      Ravintoketjukunnostus

 

KUVA. Rysän nostoa Suonenlahdella.

Pyhäjärven hoitokalastus aloitettiin Suonenlahdella rysien laskemisella 18.4.16 ja pyydykset nostettiin pois juhannukseen mennessä. Pyydyksinä käytettiin vannerysiä pyyntikorkeudeltaan 1,5m-3m. Pyydyksiä oli enimmillään käytössä 19kpl.

Rysäpyynti suoritettiin Suonenlahden ja Tuoriniemen välisillä lahtialueilla noin 3000km2 alueella. Tarkoituksena oli hoitokalastuksen ohella saada tietoa lahtialueiden kalastorakenteesta ja niiden hoidosta. Tulosten mukaan särkikalojen osuus saaliista on likimain 80%, mutta pyynti kohdistettiinkin näiden kutuaikaan, joten tulos on odotettu. Kaikkiaan kokonaiskertymä järvipyynnissä oli 16 310kg, mikä on varsin vähän pyydysmäärään ja pyyntialueeseen nähden.  Tulosten perusteella särkikalakanta ei ole korkea, eikä siten anna aihetta jatkaa tehostettua pyyntiä tällä alueella. Seuraavana keväänä hoito/tutkimuspyyntiä jatketaan eri lahtialueella. Kylmänveden aikainen saalis luovutettiin kalasatamassa eteenpäin, josta se matkasi lajittelun jälkeen maailmalle. Veden lämmettyä saalis meni rehunvalmistukseen.

 

4.3      Joki ruoppaukset

 

Kuva 1. Pitkäpuomikone aloittelemassa ruoppauksia Lehmipuron alla. Sisäkurviin oli kertynyt hiekkaa reippaasti, muuten kasvillisuus oli kadonnut liki kokonaan suunnitelman laadinta hetkestä (2011).

Pyhäjoella ruopattiin 4 eri kohdassa Röhkölänkoskella, Lehmipuron molemmin puolin, sekä Kuppaankoskella. Pois ruopattavien massojen määräksi tuli kaikkiaan noin 4000m3. Ruoppaukset tehtiin liki suunnitelmien mukaan. Poikkeuksena yllä mainittu Lehmipuron alaosa, jossa pois ruopattava massa jäin noin puoleen suunnitellusta, koska virta oli vienyt lietteen liki kokonaan mennessään.

 

 

4.4      Koskikunnostukset

 

Kuva 2. Röhkölänkoskeen avattiin 2 vanhaa uomaa. Kuvassa ylempi oikealle lähtevä uoma.

Koskikunnostuksia tehtiin 3 eri kohteeseen. Kuppaankoskelle tehtiin kiveyksiä ja sorastuksia noin 200 metrin matkalle. Alueen rannat olivat hyvin alavia, joten kiveyksiä piti tehdä maltilla, jottei vedenpinta lähtenyt kohoamaan.

Röhkölänkoskelle (KUVA 2) avattiin 2 vanhaa uomaa, jotka kivettiin lähinnä poikasille soveltuviksi syönnösalueiksi. Lisäksi pääuomaa jouduttiin hieman patoamaan, jotta uusiin uomiin saatiin vedenkorkeus sopivaksi. Pääuomaan lisättiin myös kiveyksiä.

Lapinkoskelle tehtiin poikaskivikoita ja asentokalapaikkoja. Kunnostusalue oli ennestään aivan rännimäinen. Alueelle lisättiin huomattavasti erikokoisia kiviä.

 

Kunnostusalueille istutettiin syksyllä 2017 taimenen ja harjuksen poikasia.


4.5      Purokartoitukset

Purokartoituksia tehtiin touko-kesäkuulla noin 20 purolla. Pääosin purot oli kaivettu piloille, mutta noin 6 purossa on mahdollisuuksia taimenen palauttamiseksi. Kunnostustoimina kaikissa näissä on kutusoran lisääminen. Useammassa kohteessa kartoitetuista tarvitaan laskeutusallas. Kartoituksia jatketaan keväällä 2017, jolloin myös vesinäytteenotto käynnistyy puroalueilla. Muutamalla kohteella tarvittaisiin myös sähkökoekalastusta varmistamaan olemassa oleva kalakanta.

 KUVA.  Tältä nämä valitettavasti pääosin näyttävät.

                     

KUVA. Pari puroa oli todella potentiaalisia puroja taimenen menestymiselle.

 

4.6      Muut toimet

4.6.1     Vesinäytteet

Purojen ja järvialueen vesinäytteenotosta analysointeineen tehtiin sopimus Ahma ympäristö Oy:n kanssa. Pyhäjoen ja Pyhäjärven ruoppausten, sekä lasketusaltaiden rakentamisen aikaisesta näytteenottotyöstä vastaa Pyhäjärven kaupunki. Analysoinnin hoitaa näissäkin Ahma Ympäristö.

4.6.2     Tiedotus

Hankkeesta on tiedotettu Pyhäjärven Sanomissa.

4.6.3     Ohjaus- ja työryhmä työskentely

Ohjaus- ja työryhmät eivät ole kokoontuneet syyskuun loppuun mennessä.

 

5       Toteutuksen organisaatio

Hankkeen hallinnoijana toimii Pyhäjärven kaupunki. Projektipäällikkönä hankkeessa toimii AMK Iktyonomi Ari Mikkonen. Työnjohtajana hankkeessa toimii Juha Tikka. Lisäksi hankkeen toteutukseen ovat osallistuneet hankkeen muut työntekijät, ohjaus- ja työryhmän jäsenet, Pyhäjärven kaupungin eri työntekijät ja monet muut eri tahot omalla panoksellaan.

Hankkeen valvojana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja yhteyshenkilönä toimii ylitarkastaja Jermi Tertsunen.

 

6       Resurssit

Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö, työnjohtaja, sekä keskimäärin 2 työntekijää.

 

 

 

 

KOMUJOEN TAIMEN HANKE                                                 POPELY/3928/2015

 

 

1. HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITE

Komujoen Taimen hankkeella on tarkoitus luoda uusi luontaisesti lisääntyvä taimen kanta Komujokeen ja Pyhäjärveen. Komujoki on ollut ennen Pyhäjärven taimenen kutujoki, mutta ajansaatossa jokea on perattu ja kutualueet ovat liettyneet poistaen taimenkannan elinolosuhteet. Hankeen toimesta rakennetaan uusia kutualueita sorastamalla, sekä kivetään perattua jokiuomaa monimuotoisemmaksi, missä taimenet ja muutkin kalalajit viihtyvät. Kunnostustoimet eivät muuta Komujoen vedenkorkeutta, eivätkä vaikuta Komujärven vedenkorkeuksiin millään muotoa.

 

2. AIKATAULU            

Hanke toteutettiin aikavälillä 1.1.2016 – 30.11.2016. Varsinaiset kunnostustyöt maastossa toteutettiin 1.8- 31.10.2016 välisenä aikana.

 

3. TOTEUTUS JA TOIMENPITEET

Kunnostustoimet toteutettiin siten, että virta-alueiden niskoilla ja määräävillä leikkauksilla toimenpiteet olivat vain yksittäisten kivien sijoittamista kutualueille, mikä ei vaikuttanut purkautumiskykyyn. Kiveämiskohteilla uomaan sijoiteltavat kivet otettiin uoman reunoilta tulvakorkeuden alapuolelta, jolloin uoman poikkileikkauksen pinta-ala ja karkeuskerroin eivät muuttuneet merkittävästi, eikä vedenkorkeusvaikutuksia arvioitu näin tulevan. Kunnostustoimia tehtiin noin 2,7km:n matkalle 5:lle eri alueelle (KUVA 1).

 

 

KUVA 1. Komujoessa on nyt tehty kunnostuksia jo noin 4km:n matkalle, kun koko joen pituus on noin 5.1km.

 

Kutusoraa levitettiin kaikille kunnostusalueille yhteensä noin 150m3, raekoon ollessa välillä 5-70mm. Kutusorakon paksuudeksi pyrittiin saamaan keskimäärin 25cm, joten sorakoiden pinta-alaksi muodostuu noin 600m2. Kutusora levitettiin pääosin metsätraktorilla, mihin oli asennettu kuormalava sekä kahmarikauha (KUVA 2). Yhdellä vaikeakulkuisella alueella kutusora levitettiin myös käsin talkootyönä (KUVA 3). Talkoolaisia saatiin paikalle toistakymmentä, joissa oli mukana myös nuorempaa ikäpolvea.

Kiveykset ja lietteenpoistot tehtiin kaivinkoneella tuntityönä. Tämän lisäksi tarvittiin pyöräkuormaajaa ja dumpperia. Kaikissa maastossa tehtävissä kunnostustöissä oli työnohjaajana allekirjoittanut.

 

 

KUVA 2. Metsätraktori kippaamassa loput sorat jokeen.

 

 

KUVA 3. Talkooväkeä työntouhussa.

 

 

 

KUVA 4. Joesta tuli paikoin melko kivinen pelkästään uoman reunamilla olevien kiviröykkiöiden levittämisellä.

 

4. JÄLKITOIMET JA TARKKAILU

Mäkikylän osakaskunta, kalastusalue sekä Pyhäjärven vetouistelijat huolehtivat kunnostuksenjälkeisistä poikasistutuksista Komujokeen keväällä 2017. Jokeen istutetaan joko vastakuoriutunutta järvitaimenta, tai järvitaimenen mätiä. Todennäköisesti eri lisääntymisalueille istutetaan kuitenkin molempaa sorttia, jolloin voidaan tarkkailla, kumpi vaihtoehto toimii paremmin milläkin alueella.

Poikasten menestymistä tulee tarkkailla sähkökoekalastuksin. Ensimmäisen kerran tutkitaan vuosi istutusten jälkeen. Tämän jälkeen seuranta voisi olla seuraavan kerran noin 5 vuoden jälkeen, milloin ensimmäiset istutetut taimenet voisivat olla jo palanneet kudulle. Mätirasioissa seurantaa voidaan tehdä jo kuoriutumisvaiheessa, jolloin tiettyjen rasioiden kehitystä voidaan käydä tarkkailemassa vaikka päivittäin.

 

Kunnostusalueille istutettiin huhtikuussa 2017 noin 100 000kpl taimenen mätiä. Lisäksi toukokuulla istutetaan vielä liki saman verran vastakuoriutuneita taimen poikasia.


4. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUMINEN

Metsäkone kuormalavalla ja kahmarikauhalla osoittautui loistavaksi kutusoran levityksessä. Metsäkoneen ketteryys, ulottuvuus, tarkkuus ja hyvä kyky toimia pehmeällä alustalla olivat mielestäni ylivoimaisia kykyjä soran levitykseen. Erillistä lastausta ei myöskään tarvittu, joka teki säästöjä kustannuksissa.                                            Saapaskoskelle oli suunniteltu alun perin pelkästään käsipelillä sorastusta, koska rannalta työskentely oli osittain kielletty. Mutta, kuinkas ollakaan, metsäkoneella pystyttiin ajamaan myös joessa, jolloin kutusoran levittäminen kävi leikiten. Käytännössä useamman päivän työt käsipelillä 10- 20 miehen voimin saatiin metsäkoneella tehtyä muutamassa tunnissa! Koneen kantavuus oli erinomainen, eikä joesta jälkeenpäin nähnyt muuta kuin ajoluiskasta, että siellä oli käyty koneella. Joessa ajaminen tietenkin edellyttää joessa matalaa vettä, eikä kone saa vuotaa öljyä. Mukana oli myös tietysti jokaisessa tehdyssä konetyössä öljyntorjuntakalustoa.

Käsipelillä tehtäessä kutusora tuotiin pyöräkuormaajalla lähimaastoon, mistä se lapioitiin sankkoihin ja käytiin kippaamassa jokeen. Homma on tietenkin hitaampaa ja raskaampaa kuin koneella, mutta vaikeissa kohteissa työ käy niinkin, kun on reipasta talkooporukkaa. Yhdessä tekeminen on kuitenkin palkitsevaa ja lättykahvitus talkooväelle kruunaa työn.

 

5. TIEDOTUS

Hankkeesta on tiedotettu Pyhäjärven Sanomissa ja Selänne lehdessä. Hanke on ollut esillä myös ProAgrian nettisivustolla, sekä tulee olemaan vielä esillä Vetouistelijat lehden seuraavassa numerossa.

 

6. TOTEUTUKSEN ORGANISAATIO JA YHTEISTYKUMPANIT

Hankkeen hallinnoijana toimi Pyhäjärven kaupunki. Hankevetäjänä toimi iktyonomi Ari Mikkonen. Hankkeessa oli mukana myös osakaskunnat, kalastusalue, Pyhäjärven vetouistelijat, sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

 

7. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS

Hankkeen kustannusarvio oli 20 000€. Hankeen toteutuneet kustannukset jäivät kuitenkin noin 12 000€ euroon. Kustannuksien alittumiseen vaikutti eniten metsäkoneen tehokas käyttö, joka vähenti suuresti varsinkin miestyön ja muiden konetöiden osuutta. Hallinnolliset kulut jäivät myös odotetusta, koska Pyhäjoen ja Pyhäjärven vesistökunnostushankkeen yhtäaikainen toiminta mahdollisti osittain hankkeitten töiden yhdistämistä.

 

8. HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

Hankkeen tuloksena jokeen levitettiin noin 150m³ kutusoraa, josta syntyi noin 600m² uutta lisääntymisaluetta taimenille. Jokeen tehtiin myös kiveyksiä ja kaivettiin kuoppia, jotka antavat kaloille lukuisia uusia suojapaikkoja.

Hanke antaa mahdollisuuden taimenen luontaiseen lisääntymiseen Komujoessa ja Pyhäjärvessä. Suotuisissa olosuhteissa Komujoki voi nyt tuottaa tuhansittain taimenenpoikasia.

 

 

 

 

   Loppuraportti 2015

1       Komujärven ja Komujoen kunnostus hanke  2013-2015            

 

2       Pyhäjärven kaupunki   Dnro POPELY/771/07.00/2010

 

3       Tavoitteet ja kunnostustoimenpiteet

 

3.1      Tavoitteet

-         Kunnostustöiden tavoitteena on parantaa Komujärven yleistä tilaa, helpottaa ja selkeyttää alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä kohentaa alueen yleistä viihtyvyyttä.

 

3.2      Pohjapato

-      Ali ja keskivedenpinnan nosto (+23cm)› Vesitilavuus nousee, happitilanne jääpeitteen aikana paranee.

 

3.3      Ruoppaukset

-      Matinlahti, Topanlahti ja Lintulahti

-      Avata vesireittejä, lisätä vesitilavuutta (kalastus), vähentää ylimääräistä sedimenttiä ja poistaa vesikasveja.

 

3.4      Vesikasvillisuuden niitto ja poisto

-      Parannetaan virkistyskäyttöarvoja ja vähennetään biomassan määrää.

 

3.5      Ravintoketjukunnostus

-      Poistetaan hoitokalastamalla pienikokoista särkeä, lahnaa ja ahventa. Tavoitteena 100kg/ha/v                                  

Oikaistaan kalakannan vinoutunutta rakennetta ja pienennetään sisäistä fosforikuormitusta.

 

3.6      Laskeutusaltaat

-      Kaivetaan kaikkiaan 11 allasta 6 eri puroon. › Komujärveen tulevaa ulkoista kuormitusta vähennetään valuma-alueelle rakennettavien laskeutusaltaiden avulla. Laskeutusaltailla vähennetään pääasiassa metsätalousvaltaisten alueiden kiintoainekuormitusta.

 

3.7      Komujoki

-      Komujoelle kunnostuskohteiksi on valittu 3 kohdetta.

-      Komujoen kunnostaminen koskee lähinnä pohjan syventämistä ruoppauksin suvantoalueilla. )Keräävät lietettä, kaloille syvännealueita, poistetaan vesikasveja ja estetään eroosiota.

 

3.8      Muut toimet

-      Rakennetaan lintulahteen venelaitureita ja parkkialue

 

3.9      Jälkihoito

-      Hoitokalastus

-      Petokalaistutukset

-      Vedenlaadun seuranta

-      Komujokeen pieni kalataloudellinen kunnostus (kutusorakoita, kiveämisiä jne.)

 

4       Hankkeen toteutus

Hankkeen toteutus alkoi toukokuussa 2013 ja päättyy joulukuun loppuun 2015.

 

 

4.1      Vesikasvillisuuden niitto ja poisto

Komujärven vesikasvillisuutta niitettiin kolmena kesänä heinäkuun aikana Hätä-ja Kangas- ja Lintulahdelta. Vuosittainen niittoala oli noin 58ha. Niitettävä kasvusto koostui pääasiassa Järvikortteesta, palpakoista ja eri vita-lajikkeista. Vuonna 2015 kasvusto oli jo vähentynyt todella huomattavasti. Osaltaan tähän vaikutti todennäköisesti talvella rakennettu pohjapato, joka nosti vedenkorkeutta keskimäärin 23cm. Myös kesän runsaat sateet pitivät vedenkorkeuden keskimääräistä ylempänä.

  

4.2      Ravintoketjukunnostus

Komujärven kevätkauden hoitokalastukset aloitettiin huhtik.- toukokuun vaihteessa ja pyydykset olivat vedessä juhannusviikolle. Syyskauden pyynnit aloitettiin syyskuun alussa ja lopetettiin lokakuun lopulla. Pyydyksinä käytettiin vannerysiä pyyntikorkeudeltaan 1,5m-3m. Pyydyksiä oli enimmillään käytössä 19kpl.

Pyydysvuorokausia kertyi 2.11.2015 saakka yhteensä 5 219 pyyd.vrk ja keskimääräinen saalis kg./pyydys/vrk oli 26kg. Kokonaiskertymä järvipyynnissä oli 135 660kg. Komujärven pinta-ala on 690ha ja tavoite pyyntimäärä oli noin 100kg/ha. Hehtaarisaaliksi saatiin 65,5kg/ha/vuosi. Saalis meni pääosin rehunvalmistukseen. Jokunen osa saalista hyödynnettiin haaskakäytössä ja elintarvikekäytössä (ranta-asukkaat/pyytäjät).

Komujärven hoitopyynnin kokonaissaaliiksi muodostui 135 660kg

 

Komujokeen rakennettiin kalapato ohjaamaan Pyhäjärvestä Komujärveen kudulle nousevat lahnat ja särjet kala-altaaseen. Altaasta kalat nuotataan pois. Pato on toiminnassa vain keväisin noin 3 viikon ajan. Saalista kertyi keväällä 2014 noin 1600kg ja keväällä 2015 saalis oli noin 2100kg. Saaliista 90 % oli lahnaa. Altaan ja padon rakennuskustannukset jäivät alle 2000€:n. Pato on helppokäyttöinen ja jää toimintaan hankkeen päätyttyä osakaskunnan toimesta (tarvittaessa!)

Komujoen hoitopyynnin kokonaissaaliiksi muodostui 4032kg

 

 

 

Kalapato, nuottausta ja lopuksi työn tulos


4.3      Laskeutusaltaat

Laskeutusaltaat valmistuivat tammikuun 2014 loppuun mennessä. Altaiden urakoitsijana toimi K.Huhtala Ky. Altaita tehtiin kaikkiaan 11kpl eri puolille Komujärveä suurimpiin puroihin. Muutamaan altaaseen jouduttiin tekemään pieniä muutoksia (liitteenä piirustukset).

Matinlahden allas suunniteltiin kaksiosaiseksi vesilinjan läpimenon vuoksi.

 

Konttipuro 2 altaan kertymää elokuussa 2015. Ei ole turhaa rakennettu!

 

4.4      Ruoppaukset

Komujärven ruoppaukset hoiti Lännen Järviperkaus Oy.

Ruoppaukset aloitettiin 10.2.14 jään sahauksella. 11.2 aloitettiin ruoppaukset, jotka kuitenkin jouduttiin lopettamaan 13.2 jään huonon kestävyyden vuoksi.

 

Talviaikaista ruoppausta Matinlahden syvännealueella sekä ponttoonikaivuri ja sen ”pikkuveli”

 

Työt aloitettiin uudelleen 14.4 Matinlahden pengerryksien teolla ja 29.4 aloitettiin itse ruoppaukset nyt sulanveden aikaan. Ruoppaus alkoi Matinlahden Kiikunniemen väylän teolla ja päättyen syvänteen kaivamiseen. Matinlahden ruoppaukset valmistuivat 27.8 jolloin myös tehtiin vastaanottotarkastus tämän osalta. Tarkastuksessa syvänteessä havaittiin jo monta kymmentä senttiä kertynyttä lietettä. Läjitykset Matinlahdella poikkesivat suunnitellusta. Alun perin massoja piti olla 2/3 pelloilla ja 1/3 rannassa, mutta suhde oli päinvastainen. Topanlahden ruoppaukset alkoivat 3.9 ja päättyivät 22.10. Topanlahdella ongelmia aiheutti 480 paalulta alkanut kivikko josta jouduttiin sopimaan urakoitsijan kanssa lisätyömaksua. Kivikon vuoksi väyliä jouduttiin myös hiukan siirtelemään. Topanlahden vastaanottotarkastus tehtiin 4.11.14. Lintulahden ruoppaukset alkoivat 29.10 ja päättyivät 14.11.14 jolloin tehtiin myös Lintulahden vastaanottotarkistus. Lintulahdessa sovittiin urakoitsijan kanssa 800m3 läjityksestä ruoppausalueen vierelle sillan eteläpuolella. Vastakorvauksena urakoitsija teki veneluiskalle johtavan tien raivauksen ja massojen siirron läjitysmonttuun.

Matin- ja Topanlahdissa tehtiin uudet ruoppaussuunnitelmat kesäaikaisen ruoppauksen mahdollistamiseksi. Väyliä kavennettiin ja syvennettiin mm. proomujen kulun mahdollistamiseksi. Poistettavat massamäärät putosivat hieman alkuperäisestä näissä kohteissa. (liitteenä piirustukset)

 

 

Matinlahden ja Topanlahden ruoppausta.

 

Urakoitsijalla oli kalustona 2 pitkäpuomikaivinkonetta, joista toinen on varustettu ponttoneilla. 1 puskija, 1 kaivinkone, traktori, panwagen ja pumppauskone massoille.

 

4.5      Vedenkorkeuden nosto

Komujoen luusuaan rakennettavan padon urakoitsijana toimi Karjalan Koneurakointi ja Lujitustyö Oy. Pato valmistui tammikuussa 2015. Padolla nostettiin Komujärven vedenkorkeutta (MW) +23cm. Pato rakennettiin ns. kuivavaluna, jolloin Komujoen vesi ohjattiin työnajan padon ohi kaivettua ojaa pitkin. Valmiit patoelementit siirrettiin 2 eri palasena jokiuomaan. Työ kesti kaikkinensa noin 2 päivää.

 

Pato 2015.


4.6      Komujoen kunnostaminen

Komujoen ruoppauksien urakoitsijana toimi Koneurakointi Aimo Tikkanen Oy. Jokeen kaivettiin 3 eri kohtaan lietekuoppia kaikkiaan 1050m matkalle. Työ valmistui tammikuussa 2015.

Komujoen keskimmäisen kohteen ruoppausta ja läjitystä pellolle.

4.7      Muut toimet

 

4.7.1 Komujoen purkaantumiskäyrä

PSAVI:n myöntämässä ympäristöluvassa oli ehtona Komujoen purkaantumiskäyränluominen ennen pohjapadon rakentamista ja 2 vuoden sisällä padon rakentamisen jälkeen. Käyrän avulla voidaan verrata padon vaikutusta joen virtaamaan. CEO GWM- Engineering Oy asensi tammikuussa 2014 Komujokeen virtaamamittarin. Mittari mittasi virtaaman helmikuu- joulukuu 2014 väliseltä ajalta.

 

4.7.1     Lintulahden parkki- ja veneenlaskupaikka

 

Lintulahden venesatama valmiina

 

4.7.2     Vesinäytteenotto/ seuranta

Hankkeen aikana on otettu lukuisia työnaikaisia vesinäytteitä. Järven ja joen ruoppausten, sekä padon ja laskeutusaltaiden rakentamisen yhteydessä otettiin kiintoaine ja sameus näytteitä. Lisäksi ruopatuista sedimenteistä otettiin vielä näytteet. Näiden lisäksi ELY- keskus seuraa vuosittain Komujärven ja Komujoen vedenlaatua.

Komujokeen laadittiin ennen padon rakentamista v 2014 purkaantumiskäyrä, joka pitää laatia uudestaan myös v 2017 mennessä.

 

4.7.3     Tiedotus

Hankkeesta on tiedotettu Pyhäjärven Sanomissa ja Selänne lehdessä. Hankkeesta tehtiin radiohaastattelu Järviradioon.

Hankkeesta järjestettiin syyskuussa tiedotustilaisuus kaupungintalolla 2013 syksyllä. Hannu Verronen (FCG) esitteli hankesuunnitelman ja allekirjoittanut toteutusaikataulutuksen. Paikalla oli reilut 50 kuulijaa.

Hanke oli esillä syyskuussa 2013 Pyhäjärven 4-H:n järjestämillä eräpäivillä. Tapahtuma järjestettiin Vähä- Komun kosteikolla, jossa oli useita eri info-pisteitä. Eräpäivät oli suunnattu tällä kertaa yläasteen 8 luokkalaisille, joita oli reilut 50 innokasta paikalla.

2015 hankkeen toimintaan kävi tutustumassa Pyhäjärven 8 luokkalaiset uudemman kerran (kurssilaiset). Nyt oppilaat tutustuivat hoitokalastukseen maastossa.

2015 lokakuulla pidettiin hankkeen loppujuhlat/infotilaisuus Komun asemalla. Paikalla oli noin 40-50 henkilöä.

 

4.7.4     Ohjaus- ja työryhmä työskentely

Ohjausryhmä on kokoontunut tähän mennessä 3 kertaa. Työryhmä on kokoontunut 5 kertaa. Lisäksi on ollut 4 katselmusta

 

5       Toteutuksen organisaatio

Hankkeen hallinnoijana toimi Pyhäjärven kaupunki. Projektipäällikkönä hankkeessa toimi Iktyonomi Ari Mikkonen. Lisäksi hankkeen toteutukseen ovat osallistuneet hankkeen muut työntekijät, ohjaus- ja työryhmän jäsenet, Pyhäjärven kaupungin eri työntekijät ja monet muut eri tahot omalla panoksellaan.

 

6       Resurssit

Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö, työnjohtaja, sekä 2 työntekijää.

 

7       Kustannukset ja rahoitus

 

Hankkeen kustannukset olivat noin 720 000€

8       Yhteistyökumppanit

Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus, Pyhäjärven kalastusalue, jakokunta ja osakaskunnat. Hankealueeseen kuuluvat maanomistajat. FCG/ Hannu Verronen ja monet muut tahot.

 

9       Hankkeen tulokset ja vaikutukset

Selkeimmin on havaittavissa järven vedenkorkeuden nosto sekä laskeutusaltaiden ilmestyminen maastoon. Näkyvinä tuloksina järvellä ovat niitoista johtuva vesikasvien väheneminen ja hoitokalastuksen vaikutuksesta johtuva ns. roskakalojen väheneminen. Uudet veneväylät helpottavat huomattavasti vesille pääsyä ja em. toimet mahdollistavat myös paremmat kalastusmahdollisuudet (vähemmän heinää, enemmän vettä). Veden laadulliset muutokset näkyvät viiveellä, joten niitä odotetaan mielenkiinnolla lähivuosina.

Jokialueen ruoppaukset näkyvät suvantoalueilla (ruoppausalueilla) vesikasvillisuuden huomattavana vähentymisenä sekä vedenkorkeuden kasvamisena.